Abstrakti:Tässä artikkelissa tutkitaan selluloosaeetterin vaikutusta ja lakia laattaliimojen pääominaisuuksiin ortogonaalisten kokeiden avulla. Sen optimoinnin päänäkökohdilla on tietty referenssimerkitys laattaliimojen joidenkin ominaisuuksien säätämisessä.
Nykyään kotimaassani selluloosaeetterin tuotanto, käsittely ja kulutus ovat johtavassa asemassa maailmassa. Selluloosaeetterin jatkokehitys ja hyödyntäminen on avain uusien rakennusmateriaalien kehittämiseen kotimaassani. Laattaliimojen jatkuvan kehityksen sekä niiden suorituskyvyn jatkuvan optimoinnin ja parantamisen myötä laastisovellustyyppien valikoimaa uusilla rakennusmateriaalimarkkinoilla on täydennetty. Laattaliimamarkkinoiden kehityksestä on kuitenkin tullut se, kuinka laattaliimojen päätehoa voidaan edelleen optimoida. uusi suunta.
1. Testaa raaka-aineita
Sementti: Tässä kokeessa käytettiin Changchun Yatain valmistamaa PO 42.5 tavallista portlandsementtiä.
Kvartsihiekkaa: Tässä testissä käytettiin 50-100 mesh, valmistettu Dalinissa, Sisä-Mongoliassa.
Uudelleendispergoituva lateksijauhe: Tässä testissä käytettiin SWF-04:ää, valmistaja Shanxi Sanwei.
Puukuitu: Tässä testissä käytetyn kuidun on valmistanut Changchun Huihuang Building Materials.
Selluloosaeetteri: Tässä testissä käytetään metyyliselluloosaeetteriä, jonka viskositeetti on 40 000, valmistaja Shandong Ruitai.
2. Testausmenetelmä ja tulosanalyysi
Vetolujuuden testausmenetelmä viittaa standardiin JC/T547-2005. Koekappaleen koko on 40mm x 40mm x 160mm. Muotoilun jälkeen anna seistä 1 d ja poista muotti. Kovetettu vakiokosteuslaatikossa 27 päivää, kiinnitetty vetopää testilohkoon epoksihartsilla ja sitten asetettu vakiolämpötila- ja kosteuslaatikkoon, jonka lämpötila on (23±2) °C ja suhteellinen kosteus ( 50±5) %. 1d, Tarkista näytteessä halkeamia ennen testiä. Asenna teline yleiseen elektroniseen vetolujuustestauskoneeseen varmistaaksesi, että kiinnikkeen ja testauskoneen välinen liitos ei ole taipunut, vedä näytettä nopeudella (250±50) N/s ja tallenna testitiedot. Tässä testissä käytetyn sementin määrä on 400 g, muiden materiaalien kokonaispaino on 600 g, vesi-sideainesuhde on kiinteä 0,42 ja käytetään ortogonaalista mallia (3 tekijää, 3 tasoa) ja tekijät ovat pitoisuus. selluloosaeetterin pitoisuus, kumijauheen pitoisuus ja sementin suhde hiekkaan, aikaisemman tutkimuskokemuksen mukaan kunkin tekijän erityisannoksen määrittämiseksi.
2.1 Testitulokset ja analyysit
Yleensä laattaliimat menettävät vetosidoksen lujuuden veteen upotuksen jälkeen.
Ortogonaalisella testillä saaduista testituloksista voidaan todeta, että selluloosaeetterin ja kumijauheen määrän lisääminen voi parantaa laattaliiman vetolujuutta jossain määrin ja laastin ja hiekan suhteen pienentäminen voi vähentää sen vetolujuutta. vetosidoksen lujuus, mutta ortogonaalisella testillä saatu testitulos 2 ei voi intuitiivisemmin kuvastaa kolmen tekijän vaikutusta keramiikan vetolujuuteen laattaliima vedessä liotuksen jälkeen ja vetoliima 20 min kuivumisen jälkeen. Siksi vetosidoksen lujuuden heikkenemisen suhteellinen arvo veteen upotuksen jälkeen voi heijastaa paremmin kolmen tekijän vaikutusta siihen. Lujuuden laskun suhteellinen arvo määräytyy alkuperäisen vetosidoksen lujuuden ja veteen upotuksen jälkeisen vetolujuuden perusteella. Laskettiin sidoslujuuden eron suhde alkuperäiseen vetolujuuteen.
Testitulosten analyysi osoittaa, että lisäämällä selluloosaeetterin ja kumijauheen pitoisuutta voidaan hieman parantaa vetosidoksen lujuutta veteen upotuksen jälkeen. 0,3 %:n sidoslujuus on 16,0 % suurempi kuin 0,1 %, ja parannus on selvempi, kun kumijauheen määrää lisätään; Kun määrä on 3 %, sidoslujuus kasvaa 46,5 %; vähentämällä laastin suhdetta hiekkaan, veteen upotuksen vetosidoksen lujuutta voidaan vähentää huomattavasti. Sidoslujuus laski 61,2 %. Kuviosta 1 voidaan intuitiivisesti nähdä, että kun kumijauheen määrä kasvaa 3 %:sta 5 %:iin, sidoslujuuden vähenemisen suhteellinen arvo kasvaa 23,4 %; selluloosaeetterin määrä kasvaa 0,1 %:sta 0,3 %:iin sidoslujuuden vähenemisen suhteellinen arvo nousi 7,6 %; kun taas sidoslujuuden laskun suhteellinen arvo nousi 12,7 %, kun laastin suhde hiekkaan oli 1:2 verrattuna 1:1:een. Kuvan vertailun jälkeen voidaan helposti todeta, että kolmesta tekijästä kumijauheen määrällä sekä laastin ja hiekan suhteella on selvempi vaikutus veteen upotuksen vetosidoslujuuteen.
JC/T 547-2005 mukaan laattaliiman kuivumisaika on suurempi tai yhtä suuri kuin 20 min. Selluloosaeetterin pitoisuuden lisääminen voi saada vetosidoksen lujuuden vähitellen kasvamaan 20 minuutin tuuletuksen jälkeen, ja selluloosaeetterin pitoisuus on 0,2 %, 0,3 % verrattuna pitoisuuteen 0,1 %. Koheesiovoima kasvoi 48,1 % ja 59,6 %; kumijauheen määrän lisääminen voi myös saada vetosidoksen lujuuden kasvamaan asteittain 20 sateen tuuletuksen jälkeen, kumijauheen määrä on 4 %, 5 % % verrattuna 3 %:iin, sidoslujuus kasvoi vastaavasti 19,0 % ja 41,4 %; pienentämällä laastin ja hiekan suhdetta, vetosidoksen lujuus pieneni 20 minuutin tuuletuksen jälkeen asteittain ja laastin suhde hiekkaan oli 1:2 Verrattuna laastin suhteeseen 1:1, vetosidoksen lujuus pienenee 47,4 %. . Ottaen huomioon sen sidoslujuuden heikkenemisen suhteellinen arvo voi selvästi heijastaa eri tekijöiden vaikutusta, kolmen tekijän kautta voidaan selvästi havaita, että vetosidoksen lujuuden alenemisen suhteellinen arvo 20 minuutin kuivauksen jälkeen, 20 minuutin kuluttua. Kuivumisminuuttien jälkeen laastisuhteen vaikutus vetolujuuteen ei ole enää yhtä merkittävä kuin ennen, mutta selluloosaeetteripitoisuuden vaikutus on tällä hetkellä selvempi. Selluloosaeetterin pitoisuuden kasvaessa sen lujuuden laskun suhteellinen arvo pienenee vähitellen ja käyrä pyrkii olemaan lempeä. Voidaan nähdä, että selluloosaeetterillä on hyvä vaikutus laattaliiman tarttumislujuuden parantamiseen 20 minuutin kuivumisen jälkeen.
2.2 Kaavan määritys
Yllä olevien kokeiden avulla saatiin yhteenveto ortogonaalisen koesuunnittelun tuloksista.
Ortogonaalisen kokeen suunnittelutulosten yhteenvedosta voidaan valita ryhmä yhdistelmiä A3 B1 C2, joilla on erinomainen suorituskyky, eli selluloosaeetterin ja kumijauheen pitoisuus on 0,3 % ja kumijauheen pitoisuus 3 % ja laastin suhde. hiekalle on 1:1,5.
3. Johtopäätös
(1) Selluloosaeetterin ja kumijauheen määrän lisääminen voi lisätä laattaliiman vetolujuutta jossain määrin, samalla kun laastin ja hiekan suhdetta pienennetään, vetosidoksen lujuus laskee ja laastin suhde hiekkaan. selluloosaeetterin määrän vaikutus keraamisen laattaliiman vetosidoslujuuteen veteen upotuksen jälkeen on merkittävämpi kuin liiman määrän vaikutus. sen päällä selluloosaeetteri;
(2) Selluloosaeetterin määrällä on suurin vaikutus laattaliiman vetolujuuteen 20 minuutin kuivumisen jälkeen, mikä osoittaa, että selluloosaeetterin määrää säätämällä laattaliimaa voidaan parantaa hyvin 20 minuutin kuivumisen jälkeen. Jälkeen vetolujuus;
(3) Kun kumijauheen määrä on 3 %, selluloosaeetterin määrä on 0,3 % ja laastin suhde hiekkaan on 1:1,5, laattaliiman suorituskyky on parempi, mikä on paras tässä testissä . Hyvä tasoyhdistelmä.
Postitusaika: 23.2.2023